Kirukunapak Pankakunamanta: Hotinonshón:nimanta Sumak Rimay

This translation is of a Hotinonshón:ni (Iroquoian) legend about why the leaves of trees change colors during autumn. One of our projects in my classes with Luz was to translate a short Native American legend into Kichwa. I chose this story because I am from New York, love autumn, and at the time, was writing my M.A. thesis on eskanye and classroom music from one territory of the Kanien’keha (Mohawk) Nation.

Esta leyenda es de la nación de los Hotinonshón:ni (Iroquois) de Nueva York y Canadá. Se trata de porque las hojas de árboles cambian de color cada otoño en el norte. Traducí esta leyenda para un proyecto que nos dió mi Profesora Luz en la clase de Kichwa. Decidí trabajar con esta leyenda porque soy de Nueva York, disfruto mucho la estación del otoño, y en el año que tuvimos que hacer este proyecto, estuve trabajando en mi tesis de maestría sobre música de la nación Kanien’keha (Mohawk).

Jessiemanta hawarikushka

Ñawpa ñawpa pachapi, Pacha wiñachikka pachamamatami wiñachishka nin.
Sarunpi, Wiñachikka wakin kirukunatami rurashka nin.

Payka tukti, arce nishka, wiñaypak waylla (perenne nishka), yurak-kiru, wayaw, kirukuna mishki-muyuwanpashmi rurashka nin.
Tuktimanta wachikuna, arco nishkakunapashmi rurashka nin. Arce nishkamantami mishki-mishki yakuyashka (almíbar nishka) surkushka nin. Yurak-kirumantaka wasi, wampukunatapashmi rurashka nin. Wayawmanta hampikunatami llukchishka nin. Mishki-muyu kirumantaka runakunata mikuchishka nin. Wiñaypak wayllamantaka sumak ashnay, aya hampitapashmi rurashka nin.

Tukuy kirukunaka Wiñachikta tapushka nin: “Imatak kikinta yupaychankapak rurakrinchik?” Wiñachikka kirukunata kutichishka nin: “Hatun, hawapash kashpa, ñukapak wiñachinakunata allichipaychik.”

Shinapash, shuk punchapi kirukunaka chiripachami wayrata llamkashka nin. Ñapash achka kirukunaka ñitirishka ninmi. Shinapash wiñaypak wayllata mana ñitirishkachu nin. Wiñaypak waylla allichikmi katiy kachashka nin.
Achka kirukunaka Wiñachikta llaki, piñakllapashmi tukushka nin. Wiñachikka wakin kirukunata wanachishka nin. Chaymanta Wiñachikka wakin kirukunata nishka nin: “Sapan wayra-pachapi, tukuy kikinkunapak pankakunaka achka tullpusami, puka, killulla, killu, shanullapashmi tikrarikrin. Kikinkunapak wanachiyka sapan wayra-pachapi tukuy kikinkunapak pankakuna urmashpa chinkakrin.”
Chaymanta, kunanpi sapan wayra-pachapi, wakin kirukunapak pankakuna tullpusami tikrashpa chinkashka nin.

Autumn in Central New York

Mushuk killkakunaka (New vocabulary/Vocabulario nuevo)

– (Pacha) Wiñachik: El Creador/Díos
– tukti: nogal/hickory tree
– arce nishka: arce/maple tree
– wiñaypak waylla: perenne/evergreen tree
– yurak-kiru: basswood/whitewood tree
– wayaw: sauce/willow tree
– mishki-mishki yakuyashka: almíbar/(maple) syrup
– wampu: bote/canoe
– wachi: flechas/arrows
– arco nishka: arco/archery bow
– sumak ashnay: fragancia/aroma
– aya hampi: medecina espiritual/spiritual medicine
– wiñachinakuna: creaciones/creations
– wayra: viento/wind
– wanachiy: castigo/punishment
– pankakuna: hojas/leaves

Mushuk willakkunaka (New verbs/Verbos nuevos)

– llukchina: salir/to leave
– wiñachina: crear/to create
– surkuna: sacar o quitar/to take [away]
– allichina: guardar o proteger/to guard or protect
– llamkana:palpar/to feel
– ñitirina: apiñarse/huddle up
– katiy kachana: perseguir/to live on or persist
– tukuna: convertirse/to convert
– wanachina: castigar/to punish
– tikra(ri)na: cambiar [regresando, como una repetición]/to change [a return or repetition]
– urmana: caer/to call
– chinkana: perder/to lose

Leave a comment